BLOGGER TEMPLATES AND TWITTER BACKGROUNDS »

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Lepää rauhassa, Maailman Paras Oki


Hiljainen koti
Kotiovesta sisään astuessa ei enää heiluvaa häntää ja moittivaa haukahdusta: "Olit poissa ainakin ikuisuuden"
Ei tarvitse enää varjella ruoka-annostaan ahnaalta pinsiöltä - "Mä ihan tosi luulin, et tää annos on mulle"
Ei enää kerjääviä nappisilmiä: "Ikinä en oo ruokaa saanu!"
Ei enää leluja heittelevää koiraa, joka lällättää: "Kato mikä mulla on! Leiki mun kanssa, jooko?"
Ei enää tassujen rapinaa jääkaapin autessa - "Kaverille kanssa!"
Ei enää väsynyttä "tulkaa nyt nukkumaan sieltä"-önähdystä, kun isäntäväki valvoo liian pitkään.
Ei enää viileällä kuonolla ja pehmeällä lipaisulla toivotettuja hyviä huomenia. Eikä "Tajuutsähäh!?"-tassunläimäyksiä, jos ensimmäisenä mainittu metodi ei tuota tulosta.
Ei enää peiton alle tunkevaa karvaista lämpöpatteria - "Tääl on sikakylmä vaiks onkin kesä!"
Ei enää koko sohvaa tai sänkyä valtaavaa Hänen Pinseriyttään - "Ai mikä pinseri? Mä oon tanskandoggi, eksä sitä tiiä?"
Ei enää iltahepuleita - "Vauhti sata, äly nolla. Täällä tarttee muutenkin sisustaa vähän"
Ei enää haukahduksia ovikellolle - "Aivan satavarmasti on murtovaras siellä!"
Ei enää riehakasta ja yllättävää pusuttelukohtausta - "Mä niin tykkään susta"
Ei enää kipua. Silmät suljit ja hiljaa huokasit: "Näkemiin"

Jäljellä kauniit muistot ja kova ikävä.
Nyt sinun on hyvä olla.
Hyvää unimatkaa, Oki-rakas


---

DW Nexu 29.03.2009-08.07.2013

Kortisoniannosta laskiessa koiran kivut palasivat aggression kanssa. Pitkään pohdittuamme ja eläinlääkärin sekä parin kasvattajan mielipidettä kuultuamme päätimme, että on kaikille parempi päästää poika Sateenkaarisillalle.

Iso kiitos Okin kasvattajalle vielä näin bloginkin kautta hienosta koirasta. En voinut parempaa koiraa toivoa - varsinainen rakkauspakkaus ja päivän piristys. Yhteinen aika jäi lyhyeksi, mutta tuona aikana Oki opetti paljon.
Iso ikävä jää, mutta tämä oli Se Oikea Päätös. Vaikkei koira enää fyysisesti ole läsnä, niin muistot pysyvät.

2 kommenttia:

C kirjoitti...

Hei, ja osanottoni Okin poismenon johdosta... Kiitos kirjoituksistasi. Löysin tänne (valitettavasti...) koska minun koirallani on todettu sama MMM.
Kyseessä neljävuotias (käyttölinjainen) cockeri-uros, käyttövalio ja maailman paras koira! Kokemukset ovat olleet samantyyppiset kuin sinulla. Tauti todettiin ensin heinäkuun alussa (leuka oli arka, ei halunnut avata suutaan) , hoidettiin kortisonilla kuukauden kuurilla. Oireet olivat poissa jo noin viikon kuluttua. Vain 3-4 päivää kuurin loputtua (elokuun 11.) tauti palasi entistä rajumpana. Purentalihakset oli ihan jumissa, kuolasi, mutta myös pään päällä olevat lihakset turposivat pahemman kerran sillä seurauksella että vasen silmä tuli pahemman kerran kolostaan ulos. Tästä johtuen koiran vasen silmä on nyt luultavimmin sokeutunut.
Heti kun tauti todettiin uusiutuneen aloitettiin edellistä paljon vahvempi kortisonilääkitys. Se ei ensiksi meinannut purra lainkaan, ja koira meni tosi huonoon kuntoon. Sitä piti nesteyttää ja antaa letkulla ravintoa koska syöminen/juominen ei onnistunut. Kivut olivat silmän johdosta valtavat...
Koira kuitenkin ”parani” ja alkoi pari viikkoa sitten syömään ja juomaan itse, piristyi ja muuttui taas iloiseksi perheenjäseneksi. Nyt on tätä uutta kuuria syöty kohta kolme viikkoa.
Aivan viimepäivinä koiran pään muoto on alkanut saamaan epämuodostumia. Pahemmin kärsineen silmä takan on monttu, ja päälaki on melko epäsymmetrinen. Vasen puoli on kun olisi höylännyt siitä pari senttiä pois. Lihasten surkastuminen siis on tosiasia. Kortisonin johdosta on koira vietävä öisin kahdesti (klo 02:00 ja klo 06:00) pissalle, muuten laskee alleen unessa. Nykyinen kuuri on 6 kk pituinen ja alkoi siis komisen viikkoa sitten.
Kysyisinkin nyt sinulta muutamia asioita:
-Oliko teillä myös tätä pään lihasten surkastumista kesken kortisonihoidon? Mitä eläinlääkärit siitä sanoivat?
-Muuttuivatko oireet taas pahemmiksi kun annosta vähennettiin kesken kuurin, tapahtuiko se selvästi aina annosmuutoksen jälkeen?
-Millä annoksella (kortisoni mg/kg koiran paino) oireet pahenivat siihen pisteeseen että teidän oli tehtävä se lopullinen päätös?
Kiitos etukäteen jos ehdit lukea ja vastata! Epätietoisuus on kamalaa. Vielä pahempi on kuitenki jos koiran kärsimystä pitää katsella jos oireet ussiutuvat.

Essi kirjoitti...

^Kiitos osanotoista.

Vastaukset kysymyksiisi:
"Oliko teillä myös tätä pään lihasten surkastumista kesken kortisonihoidon? Mitä eläinlääkärit siitä sanoivat?"
*meillä tuota kortisonihoitoa ei ehditty antaa montaa kuukautta, joten pään lihaksistossa ei selkeästi huomattavaa muutosta tapahtunut. Hivenen oli lommoa enemmän ohimoilla, mutta tuo on voinut johtua myös itse kortisonista - mene ja tiedä :/

"Muuttuivatko oireet taas pahemmiksi kun annosta vähennettiin kesken kuurin, tapahtuiko se selvästi aina annosmuutoksen jälkeen?"
*Okilla tuli selkeä pahenemisvaihe, kun annosta lähettiin vähentämään.

"Millä annoksella (kortisoni mg/kg koiran paino) oireet pahenivat siihen pisteeseen että teidän oli tehtävä se lopullinen päätös?"
*Annos oli alunperin Prednison 20mg/vrk (n. 20kiloinen koira) ja oireet palasivat entistä voimakkaampina, kun annosta vähennettiin kymmeneen milligrammaan päivässä.
Okilla tuohon kipuiluun sisältyi yllättävää aggrea (itsekin sain varoitusnipsaisun käteen, tikata ei tarvinnut mutta purema kuitenkin) ja turkki alkoi mennä huonoksi jo suhteellisen lyhyen ajan lääkekuurin jälkeen + koira alkoi turvota/kerätä nestettä, joten päädyttiin sitten päästämään poika kivuistaan :(

Joku olisi varmasti vielä yrittänyt, mutta omistajana huomasin kyllä koiran elämänlaadun laskemisen (syömisen yhteydessä kipuilu, luut eivät maistuneet samaan tapaan kuin ennen ja leikkiminenkin hieman ponnetonta) + tuolla omalla koiralla kivun näyttämisen kynnys oli melko korkea.. Kasvattaja ja eläinlääkäri olivat kanssani samaa mieltä eutanasia-asiassa.
Okilla oli vielä hyviäkin hetkiä, mutta kipuja oli päivittäin kortisonista huolimatta.

Hurjasti voimia ja jaksamista! Tiedän kuinka kamalaa tuon taudin kanssa on olla.. :(
Toivottavasti koirasi oireet saadaan kuriin, mutta itse valmistautuisin jo loppuelämän kortisonikuuriin, koska jos tuo uusiutuu, niin käsittääkseni sillä on sitten taipumusta uusiutua uudelleen, uudelleen ja uudelleen :(